Ruusu

Ruusu

lauantai 22. syyskuuta 2012

Shuffle- harjoitus

Yritin vaihteeksi proosaa. Olen sen verran kykenemätön mihinkään omaan, että päädyin käyttämään hahmoinani Holmesia ja Watsonia BBC:n Sherlock- sarjasta.

Tämä on eräänsorttinen kirjoitusharjoitus jonka bongasin jostain, laitoin Spotify:stä shufflen päälle ja kirjoitin jokaisen kappaleen aikana jotain mihin satuin siitä inspiroitumaan. Materiaalin laatu nyt on mitä on, epäselkeys, kliseisyys ja keskeneräisyys löytyy varmaan pääteemoina. Mutta laatuun katsomatta, laitan kaikki kahdeksan pätkää jotka sain aikaan.

Nauttikaa tai naurakaa tai itkekää tai mitä tykkäätte.

1.       U2 - october
Pitkiä katseita, huokauksia. Teräviä sanoja. Miksi edes jaksan enää. Riita päätyy aina siihen että sinä käännät selkäsi. Minä huudan siihen. Samalla toivoisin voivani kääriä käteni ympärillesi. Kuiskailla kauniita sanoja.

2.       Pasa – Juuret
Taas niitä aamuja. Nousen ja juoksen keittiöön, mitä olet taas saanut päähäsi. Onko tämä sen arvoista. Kai se on. Tavallaan nautin sinun vahtimisestasi. Kun saan kiskoa sinut pois jostain ongelmista, pieniä tekosyitä vetää sinut lähelleni. Voisin pysähtyä hetkeksi, hymyillä edes kerran, nauraa hulluudellesi. Olisi niin paljon helpompaa vain hyväksyä sinut, ei edes yrittää muuttaa sinua. Virheesi sinusta nimenomaan tekevät kauniin.

3.       J. Karjalainen - Käännyn hiljaa pois
Ammuit viimeisen luodin seinään. Se on nyt yhtä suurta aukkoa, ja minä olen saanut tarpeekseni. Olet kuin pieni lapsi, epätoivoinen. Tiedät ylittäneesi rajan. Enää ei kannata edes yrittää korjata mitään. Kaikki se tunne ja empatia ei enää auta, minun pitää päästä pois ennen kuin olen seuraava maalitaulu. Kun olet tuhonnut kaiken muun ympäriltäsi jää vain minä jäljelle. Ja sinun on jatkettava tuhoamista.

4.       Lauri Tähkä & elonkerjuu - Suudellaan
Hymyilyttää, naurattaa. Käsiä ja huulia ja silmiä. Silmät sävy sävyyn samettisen taivaan kanssa, mieli kuin kosken kuohut. Seuraan sinua, olen sinun. Voit viedä minut minne vain, kotiin tai vaaraan ja minä seuraan sinua. Olen turvasi, sydämeni kotisi. Ja sinä minun. Tarkkailemisesi on taidetta, väriläiskien heittelyä kankaalle, sotkun estetiikka.

5.       Sielun Veljet - Peltirumpu
Poltat. Palat. Lyöt liekkejä, jotka maalaavat olohuoneen seinät mustaksi ja valaisevat kasvosi mielipuoliseksi. Tulesi kietoo minut syleilyynsä, en pääse pois. Kipinät polttavat mutta tiedän että et käräytä minua. Voit tuhota koko maailman, jättää siitä vain tuhkat jäljelle, mutta minuun et satu. Sinun tulesi ei polta minua, vaikka kuinka tietäisit miten minut voi purkaa, et kykene tekemään sitä. Minä tiedän nyt mikä on maailman todellinen voima, mikä sitä tuhoaa ja rakentaa. Sinä näytät minulle kaikki todelliset turvat ja vaarat, ansat ja voimavarat.

Vaihdoin tässä välissä henkilöä josta kirjoitin--

6.       Apulanta - Vääryyttä!!1

Kello, noki, arpi - Ikä, siviilisääty ja poliittinen vakaumus. Minun ei tarvitse tietää mitään, minulle kerrotaan kaikki. Etiikan lait eivät koske minua, näen niiden läpi, yli ja ympäri. Osaan itsekin arvioida mitä tulee ja ei tule tehdä, minun ei tarvitse seurata keinotekoisia sääntöjä. Vain sinä rikot minun näkökenttääni. Minä näen sinun lävitsesi kuten kaiken muunkin, mutta jokin sinussa jää kiinni. Jokin voima jää näkyviin enkä pääse siitä eroon.¨

7.       Ismo Alanko - Kun suomi putos puusta
Normaali sunnuntaipäivä. Kaikki tapahtuu kuten muutenkin, tee kiehuu minuutilleen tuttuun aikaan, hammasten harjaaminen ei kestä pidempään. Kylpyhuoneen oven auetessa höyry nousee olohuoneeseen ja kosteuttaa jo irtoilevan oven yläpuolella olevan tapetin. Mikään ei eroa rutiinista. Paitsi sinä. Sinä et mene yläkertaan. Tulet minua kohti. Sinä hymyilet, sinä näet. Tiedän että näet. Huomaat katseeni, sykkeeni, tunteeni. ja sinä hymyilet niille. Luen silmistäsi: minä myös. Sunnuntai ei ollut enää tavallinen sunnuntai. Ei kello viiden teetä, ei sanomalehden lukemista. Et kirjoita sanaakaan. Sinä katsot minua, minun lävitseni. Sinä tutustut minuun uudelleen.

8.       Nickelback - How you remind me
Minun on palattava kotiin. Muualla en ole mitään. Vain sinä teet minusta ihmisen, tuntevan olennon. En voi enää olla kone, tunteeseen kykenemätön järki. Tarvitsen sinua, sinä teet minusta ihmisen, en halua olla mitään muuta. Työ ei ole enää prioriteetti. Sinä saat minun aivoni sulamaan ja tyhjenemään. Olet turvariepuni, lämmin kuppi teetä joka lämmittää minua läpikotaisin - Aromikas ja yksinkertainen. Lämpösi leviää lävitseni, sormenpäihini, sydämeeni. Saat kasvojeni lihakset rentoutuvat hymyyn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti