Muutama ajatuksia ja huomioita.
1. Aistin järjestelmällisyyttä.
Suunnitelmallisuutta. Toisiinsa liittymättömät tapahtumat ja sattumukset
pyörivät elämässä järkevässä, lähes kirjallisen kronologisessa järjestyksessä.
Ensimmäinen sattuma mahdollistaa toisen, joka kolmannen ja niin edelleen. Näin
minä ne kirjoittaisin, jos kirjoittaisin omaa elämääni. Totean tämän kumman
jonkinlaista ”kohtalon johdatusta” muistuttavan kokemuksen puhtaasti
kokemuksena enkä väitä tai spekuloi sen todenmukaisuutta saati alkuperää.
2. Ystävä sanoi oppineensa minulta jotain omaan
elämänkatsomukseensa. Tunsin itseni tärkeäksi ja onnistuneeksi.
3. Sain kiinni jostain langanpäästä, miksi koen
itsetuntoni verrannollisen hyväksi, vaikka olen sen kyseenalaistanut. Jollain
perustavalla tasolla ajattelen että jos vain haluan, voin olla mitä vain ja
tehdä mitä vain. Lähestyn asioita aina siitä mitä minä haluan olla.
4. Voin hyvin mutten tunne olevani läsnä. Kaikki on
hieman irrallaan ja surrealistista. Olenkohan hereillä vai nukunko? Näinkö
sittenkin unta?
5. Tätäkö se täysi-ikäisyys sitten on?